Kaverit ja sukulaiset hallitukseen. Eivät sitten ainakaan ole eri mieltä.

Mua on aina kiinnostanut minkälainen hallitus firmalla on. Onko se omistajan kavereista koostuva, onko pelkkiä sukulaisia vai onko saatu joku nimimies tai niminainenkin mukaan vai onko hallitus kansoitettu pääomasijoittajan luottopakeilla.
Mutta olkoon jengi millä tahansa taustalla niin esitäpä kysymys jäsenelle itselleen:
Miksi sinä olet tämän yrityksen hallituksessa? Mitä sinun odotetaan hallituksessa tekevän ja minkälaista kontribuutiota toivotaan tuovan, että saat paikkasi pitää? Miten lisäarvoasi mitataan?
Seuraa poikkeuksetta mielenkiintoisia asennon vaihtoja ja munkkilatinaa tai jotain muuta tunnistamatonta kieltä oleva perustelu, josta voi päätellä ainoastaan, että jäsenellä ei ole pienintäkään hajua miten voisi omaa panostaa hallituksen jäsenenä mitata.
Tai jos jonkun järkevän perustelun saa niin se on ehkä:
Kun mä olen ollut pitkään yrittäjä tai että olen tehnyt pari exittiä niin sitten musta tuli hallitusammattilainen.

WHAAAT!

Jos olet tehnyt exitin niin kvalifioiko se sinut automaattisesti soveltuvaksi kaikkien firmojen hallituksiin? Ei.

Jos olet ollut yrittäjä sata vuotta niin takaako se automaattisesti, että pystyt tuomaan lisäarvoa tälle yhtiölle, jonka hallitukseen sinut valittiin? Ei.

Eikä takaa sekään, että olet samassa hirviseurassa tai olet yrittäjän serkku.

Innostuin aiheesta ja lähdin selvittämään mitä ATK-verkon tietovarannot sanoo tästä aiheesta. Pikainen Kääkletys hallituksen jäsenten rooleista osakeyhtiön hallituksessa antaa mielenkiintoisia tuloksia.
Löytyy sivutolkulla tarinaa hallituksen juridisesta asemasta, velvollisuuksista ja jäsenten vastuista mutta rooleista ei juuri mitään!
Siis niistä kriteereistä, joilla jäsen X ja jäsen Y hallitukseen valitaan ja minkälaista kompetenssia juuri sinun odotetaan tuovan hallitukseen.
Tuntuisi perin oudolta ajatella, että firman työntekijät valittaisiin sen perusteella oletko sukulainen, tunnetaanko jostain tai että olet muuten vaan samalla tavalla ajatteleva.

 Kuntayhtiöiden hallitukset  ne vasta vekkuleita on

Sitten aivan oma lukunsa on kaupunkien ja kuntien omistamien yritysten hallitukset. Voi herran pieksut sentään mitä porukkaa niissä istuu. Siis toki joku jäsen voi olla ihan arvokaskin assetti kyseiselle firmalle mutta eihän kunnallisvaalien äänimäärä nyt tee kenestäkään demari trukkikuskista tai kepulaisesta opettajasta tai kokoomuslaisesta maatilamatkailuyrittäjästä automaattisesti sellaista fakiiria, joka kääntyy kaupungin vuokratalofirman tai energiayhtiön tai pysäköintilaitoksen hallituksessa lisäarvoksi. Ei sitten varmasti tee mutta kampaviineri kyllä maistuu ja kokouspalkkio lämmittää mukavasti lompakon pohjalla.

Kun aihetta riittävästi penkoo niin löytyy myös erinomaisia kirjoituksia aiheesta. Yksi mainio esimerkki on Mercuri Urvalin muutama vuosi sitten teettämä selvitys perheyritysten hallituksen kokoonpanoista teemalla ”Perheen ulkopuoliset hallituksen jäsenet perheyrityksissä”.
Suora lainaus aihetta käsittelevästä blogikirjoituksesta kertoo paljon:
Yhtiöt, joissa hallitusten jäsenet on valittu osaamisen perusteella menestyvät paremmin ja kasvavat nopeammin kuin yhtiöt (tai urheiluseurat), joiden hallitusten jäsenet on valittu jollakin muulla perusteella.

Usein tehdään myös helppo valinta – otetaan tuttu henkilö hallitukseen. Ikävä kyllä tämä ratkaisu ei välttämättä tuo toivottua lopputulosta yrityksen hallitustyöskentelyyn.

Strategia avuksi

Miten hallituksen jäsen sitten pitäisi valita? Mielestäni vastaus pitäisi aina löytyä yrityksen strategiasta ja siitä missä vaiheessa strategian jalkautusta kulloinkin on. Yrityksen strategian lisäksi on erityisen tärkeää, että omistajastrategia ei ole ristiriidassa, koska silloin on potentiaalinen riski mennä metsään.
Tänä vuonna yhtiön painopiste saattaa olla mittavat rahoitusjärjestelyt. Tällöin hallituksessa saattaisi olla hyödyksi, jos näkemyksiä olisi tuomassa joku sillä saralla kunnostautunut.
Ensi vuonna yritysostot tai etabloituminen uuteen maahan ja niin edelleen.
Tärkeintä on aina ja kaiken kokoisissa yrityksissä tunnistaa missä mennään ja mihin halutaan mennä. Sekin on jo monelle yritykselle valitettavan haastava asia kiteytettäväksi mutta ilman sitä ei oikein kannata pohtia jäsenten rooleja.
Aina ei tietysti ole tarkoituksenmukaista vaihtaa hallitusta joka vuosi. Tällöin hyvän lisän voipi tuoda advisory-tyyppiset järjestelyt, hallituksen vuosikellon mukaiset asiantuntija-alustukset tai jopa hallituksen jäsenten mentorointi sellaisen henkilön toimesta, joka voi tuoda kulloinkin tarvittavaa näkemystä.

Nämä asiat on loppujen lopuksi itsestään selviä asioita kaikille. Pääsääntöisesti yritystoiminnasta selviää ilman atomifysiikkaan, pelkällä maalaisjärjellä.
Silti kovin usein ollaan edelleen tilanteessa, että hallitus on parin sukulaisen kansoittama ja kokoontuu juurikin sen yhtiöjärjestyksessä määritellyn minimäärän, jonka kunniaksi raapustetaan aavistuksen takautuvasti oikein pöytäkirja, kun tilkkari sitä tilejä tarkastaessaan kyselee.

Voisko Sinun firma menestyä paremmin, jos hallituksella olisi todellinen rooli yhtiön liiketoiminnan kehittämisessä? Ja voisiko se menestyä vieläkin paremmin, jos myös hallituksen jäsenillä olisi selkeät roolit niin, että jokainen jäsen tietää mitä häneltä odotetaan tämän yhtiön hallituksessa?

Uskon että voisi.

Tsemppiä!

Tässä linkki pariin hyvään kirjoitukseen: