Ei yhtään JÄNNITÄ!

Tapasin päivänä eräänä mainion herran, jolle oli kertynyt reppuun elämänkokemusta oikein roppakaupalla. Erinomaisen mielenkiintoinen keskustelu useista elämän alueista, eikä edes ihan pelkkää businesta. Lasten iät ja harrastuksetkin käytiin läpi.

Kokemusrepussa herralla oli sopivassa kombossa yrityselämästä hankittua menestystä ja onnea mutta myös epäonnea ja karvaita tappioita, joiden myötä tämä kyseinen herra voi tarpoa rintakaarella läpi tuiskun ja tuiverruksen mutta sopivan nöyränä tietäen, että kinosten keskellä lymyilevä betoniporsas voi tehdä sääreen kipeää.

Minulle jäi tästä hyvästä mötestä mieleen eräs erityinen lause. ”Ikää ja kokemusta on jo sen verran, ettei mikään palaveri enää jännitä”.

Kalkyloimme jälkeenpäin ikäeroksemme 2 vuotta minun ollessa se junnarimpi. Liekkö sitten lapsenmielisen luonteeni vai maakunnassa varttuneen minäni syytä mutta minua kyllä jännittää edelleen aika moni kinkeri ja prese.

Ellei jännitykseni käyrä lähde juurikin tämän artikkelin postauksen jälkeen kaasuttamaan kovaa vauhtia kohti alamäkeä ei minusta kyllä millään tule kahdessa vuodessa no-stress, no-panic, no-shakin’-stevens -tyyppinen kylmäkallen ja viilipytyn ja lehmän hermon risteytys. Itse asiassa rehellisyyden nimissä joudun toteamaan, että en halua yhtään vähentää sitä kivaa tunnetta, joka on aina ennen isompaa preseä tai muuta esiintymistä koska se jos mikä pitää virkeänä ja hyvän tsemppitason päällä.

Jännityksestähän on etenkin näyttelijät ja muut esiintyjät puhuneet kautta maailman historian ja yhteinen toteamus lienee kuitenkin se, että hallituissa rajoissa se on vähintäänkin suotavaa, jotta tulee tsempattua eikä tehtyä asioita liian rutiinilla.

Esiintymisjännityksestä v2007 väikkärin tehnyt Merja Almokari kaastatteli nippua korkeakouluopiskelijoita tästä aiheesta. Minusta jopa yllättävän vähän, vain 53% kertoi kokevansa hermostuneisuutta, ahdistuneisuutta, pelkoa, fyysisiä tuntemuksia seminaariesityksissä. Oliskohan hieman kalavaletta mukana vai kertooko se lopulta siitä että moni suomalainen on aika helevatin huono esiintyjä, jotka imee energiat kuulijoiltaakin nollaan jo toisella slidella.
Koko artikkeli kyseisestä väikkäristä on täällä.

Ja lopuksi kädet heilumaan vanhan kunnon Shakin’ Stevensin tahtiin https://youtu.be/ToLDHqUE5mU

P.S Pidin tänään, eli muutama päivä tämän artikkelin kirjoittamisen jälkeen elämäni oikeasti jännittävimmän puheen.
Tyttäreni on Ausseissa luokiovaihdossa ja täytti tässä viikolla 18v. Aussi-tyyliin synttäreitä juhlittiin kymmenien osallistujien voimin, oli kamuja, host-perhettä ja sukulaisia kymmenittäin.
Meikä poika veti 15 minsan puheen Facetimella synttäripaikan isolle screenille ja voi hitto, silloin kyllä jännitti enemmän kuin koskaan ennen minkään puheen alla. Mutta hyvin meni ja bileet senkun parani.