Rakennetaan kaupunkimonumentti ja yrityskulttuuri päivässä

Parahin yleisönosaston marmattaja ja vastarannan kiiski

Tämä kirjoitus on omistettu kaikille niille yleisönosastojen marmattajille, jotka eivät näe omia huonosti lankattuja kengän kärkiään pidemmälle. Ja kaikille niille hallituksille, jotka päättävät millainen yrityskulttuuri firmassa on.

Oletkos koskaan manaillut kotikaupunkisi rakennustyömaita, joista seuraa esim parin viikon liikennejärjestelyt tai palveluille jopa puolen vuoden evakko remontin ajaksi?

Entä miksi yrityksen yrityskulttuuri ei ehkä rakennu saatikka muutu johdon haluamaksi yrityskulttuuriksi muutamassa päivässä?

Mikä tulee mieleen ensimmäisenä Pariisista tai New Yorkista? Jep, Eiffel ja Empire State Building.

Entä Lahesta tai Helsingistä? Jep, vaikkapa hyppyrimäet ja Espan puisto.

Mahtoiko rakentua päivässä, viikossa tai edes vuodessa? No ei mutta toimivat kymmeniä ja kymmeniä vuosia kaupungin tunnusmerkkinä ja vetovoimana tuoden turisteja ja muuta hyvää alueelle ja asukkaille.

Muistaako yleisönosatojen marmattajat tämän? No ei, kun se työmaan meteli häiritsi yöunia jopa kaksi viikkoa tai kun ei eilen kauppareissu hoitunutkaan tuttua reittiä, kun oli poikkeusjärjestelyt.

Rakennetaanpas jotain uutta, esim Lahden Toriparkki, Matkakeskus tai keskustan uusi kiertoliittymä. Voi helvettiläinen mikä itku ja marmatus ja verorahojen törsäysurputus alkaa medioissa.

Ei voi kuin ihmetellä miksi niin moni näkee asiat vain omien varpaidensa etäisyydelle vaikka nauttii samalla täysin siemauksin niistä edellisten marmattajien aikana rakennetuista monumenteista ja niiden tuomasta hyvästä.

No entäs sitten se yrityskulttuuri?

Voiko yrityskulttuuria ylipäätään rakentaa?

Tänään hallituksen kokouksessa olemme päättäneet, että yrityksessämme on kannustava ja palkitseva yrityskultuuri.

Itse asiassa näitä kyllä näkee mutta eipä voi yrityskulttuuria noin vain päättää, eikä päivässä bygata. Tavoitteeksi sen toki voi asettaa mutta eikös yrityskulttuuri ole vähän niin kuin luottamus. Se syntyy tekojen ja kokemusten tuloksena, jos on syntyäkseen. Tai syntyy se aina muttei välttämättä hallituksen haluamaksi.
Siihen vaikuttaa uskomattoman moni pieni asia ja juurikin ne pienet asiat voi myös sen suuren tavoitteen murentaa pitkäksi aikaa. Örvellys firman pikkujouluissa, toimarin harkitsematon tölväisy väärässä tilanteessa tai vaan joku muu arkinen asia, joka ei henkilökunnan silmissä tunnu hyvältä. Tai toisaalta joka viikkoinen pizza-perjantai, pienet arkiset tsemppaukset ja ihmisten saavutusten nostaminen jalustalle.  Ja sitten ne hyper-firmojen säkkituolit, biljardipöydät ja muut puuhanurkat. Niillä eiväillä se kultuuri rakentuu, muttei aina sellaiseksi kuin tavoiteltiin.

Mutta yrityskulttuuria se on huonokin yrityskultuuri. Onkos teillä hyvä vai huono yrityskulttuuri? Ja onko se hyvä vai huono toimarin mielestä vaiko koko jengin näkemys?