Mikä ihmeen vaikutusvalta – voi herran pieksut tätä some-aikaa

Luin pari vuotta sitten lehdestä, että Kimi Räikkönen on Suomen vaikutusvaltaisin ihminen ja Teemu Selänne taisi Embursken kanssa luistella heti kannassa. Siis Saleakin vaikutusvaltaisempi.

Kuten kanssaikäiseni vielä saattavat muistaa, se lehti siis on sellainen jossa teksti ja kuvat painetaan paperille ja joka rapisee. Siihen voi sitten kääriä kalan, kun ei enää käytä.

Mutta nyt siis some-asiaa.
Päätin hypätä mukaan vaikuttajahissiin ja juurikin viime joulukuussa aloin Twitter-vaikuttajaksi.
Intoa täynnä olen seurannut Twitterissä tätä suurta some-vaikuttamista jo yli kuukauden. Lähes yhtä pitkään olen harkinnut vakavasti sen järkevyyttä ja mietinkin nyt lopettamista.

Linkedinissä sentään voi kirjoittaa selkokielisiä, kokonaisia lauseita mutta kyllä tällainen keski-ikää uhkaavasti lähestyvä maallikko tarvitsee sanakirjan avuksi, jotta saisi edes jotain tolkkua niistä risuaidoista ja ät-merkeistä.

Niille kanssaeläjille, joille Instagrammikaan ei ole vielä tuttu, voin kertoa että siellä tuo samanlainen #risuaita ja @ätmerkki hässäköinti jatkuu mutta siellä kuuluu lisätä mukaan kuva itsestään tekemässä jotain, maisemakuva koiran kusetus lenkiltä tai ateriakuva, jota sitten kaikki käy tykkäämässä ja näin vaikutusvaltasi nousee taas monta pykälää.

Twiittien ja seuraajien määrän perusteella sitten listataan ”vaikutusvaltaisimpia” ihmisiä.
Sitä vaan olen pohtinut, että mitä se vaikutusvalta oikein nykyään on? Minä opin nuorena pilttinä koulun penkillä että vaikutusvalta on sitä, että voi tehdä päätöksiä, käskeä (anteeksi, piti sanoa että ”pyytää”) muita tekemään asioita, vaikuttaa muiden ihmisten elämään ja että on budjettia millä ostaa.

Mitä se sellainen vaikutusvalta on, kun Emburske tai Raeikkonen twiittaa jonkun utsjoki-kevo-ohutta-yläpilveä hästäkkihässäkän jota miljoonat seuraa mutta jossa ei edes kehoiteta tekemään mitään. Jos edes käskettäisiin ostamaan vaikka vähärasvaisempaan ruokaa niin voisi sitä jo sitten vaikuttamiseksi sanoa mutta kun ei mitään asiaa.

@somevaikuttajaX @somesinnittelijaY #onko #taessa #mitaeaen #jaerkeae”. Tämä on kuule sitä vaikuttajan kieltä nykyään, parempi opetella ettet putoa kelkasta.

Mainio puhuja Alf Rehn kommentoi omassa twiitissään pääsyään Kauppalehti Option 100 vaikutusvaltaisimman suomalaisen listalle kertomalla, ettei edes saa tytärtään siivoamaan.

Se on kuulkaa vaikutusvalta nykyään sitä mitä ennen sanottiin oman itsensä markkinoimiseksi. Tai ei sillä oikein tainnut olla mitään nimeä, me suomalaiset kun ei pahemmin itsestämme muiden edessä olla bruukattu meteliä pitää, vaan toisin on virtuaalimaailmassa ja tekstarien voimin.
Katsokaapa kuinka moni somen megavaikuttaja yllätysyllätys myy kirjojaan tai tarjoaa konsultointipalveluitaan.

Myönnän olevani täysi amatööri somessa, siksi olisikin ehkä fiksumpaa pitää suu supussa, eikä yhtään arvostella tätä nykyajan vaikuttamista. Mutta kun ei malta, silläkin uhalla että vaikutusvaltani rapistuu entisestään.
Se hyvä puoli tässä amatööriydessä kuitenkin on että voin myös esittää tyhmiä kysymyksiä ja lausua itsestään selvyyksiä pitäen niitä omina ainutkertaisina oivalluksinani.

Linkedinissä on ryhmiä, joissa voi tuurilla onnistua ujuttamaan itsensä hyvinkin mielenkiintoisiin keskusteluihin. Todelliset salaseurat vaativat kutsun tai ainakin Sinun pitää nöyrästi anoa pääsyä osalliseksi ryhmän riitteihin.
Ryhmä tai ei, pääsääntöisesti pauhaat bittiavaruuteen, aivan kuten iso osa muistakin. Toki joku saattaa epähuomiossa painaa peukkua tai sydäntä mutta usein ihmisillä on kiireempi jakaa joku muun keksimä lausahdus tai artikkeli kuin varsinaisesti olla kiinnostunut siitä mitä sanot. Keskusteluun osallistutaankin jo sitten äärimmäisen harvoin, koska joku saattaa tulkita väärin ja lopettaa jopa seuraamisen kun pahoittaa mielensä.
Somessa, ainakin Linkedinissä ja Twitterissä omat ajatukset on huomattavassa vähemmistössä. Väittäisinkin, että some on maailman eniten käytetty sitaattisanakirja. Arvelen muuten vahvasti, etten ole ensimmäinen, joka näin on lausunut.

Ja sitten se Twitter. Miten jum***ta kukaan tajuaa mitä toinen sanoo kun teksti on pelkkää risuaitaa ja ät-merkkiä. Ja silti eniten risuaitoja sisältävät ameriikan postaukset on aina ainakin viiden tuhannen seurailijan tykkäämä. Se jos mikä on kuulkaa sitä vaikutusvaltaa.

Minä ainakin lähden nyt vaikuttamaan juurikin niin, että aion tavata vielä tänään monta elävää ihmistä. Aion rohkeasti olla suuri vaikuttaja tekemällä esimerkiksi päätöksiä mistä ostamme toimistolle seuraavan kahvipakettierän, mitä teen perheelleni tänään ruuaksi, kuka meiltä lähtee edustamaan firmaa messuille ja milloin ja minne suuntautuu perheemme hiihtolomareissu. Aion taas ensi kuussa myös maksaa suoraan ja välillisesti lähes 20 henkilölle palkkaa.
Näillä päätöksillä vaikutan monen ihmisen arkeen ja rahaakin vähän liikkuu mutta some-vaikuttajaa minusta ei taida koskaan tulla. Ei ainakaan ennen kuin opin tykittämään #- ja @-hässäköitä sadan postin päivävauhtia lähemmäs kymmenessä somepalvelussa ja jakamaan arkeni suoratoistona periskoopissa.

Olin muuten selkeästi aikaani edellä, koska tein periskoopin ala-asteen puukässässä 1982. Maalasin sen maastonväriksesi ettei minua huomata kesken tiirailun. On tallella ja saatanpa jonain päivänä lähettää sen Someen tykättäväksi. En vaan tiedä mikä sen Somen postiosoite on…