Parahin Facebook-kirja

Vielä heinäkuussa olin autuaasti siinä uskossa, että koulukirja, kuten aapinen, dekkarikirja, kuten Remes ja sarjakuvakirja, kuten Akuankantaskukirja vain ovat kirjoja ja muita kirjoja ei ole, korkeintaan e-kirjoja mutta niitäkin vaan ameriikassa. Mutta eihän mitä.
Kuukausi sitten koitti se päivä jota olin 10 vuotta lykännyt kaiken maailman ei-tod.-ole-mun-juttu -verukkeilla eteenpäin. My first facebook postaus ever ja miun mualima mullistui, eikä vain siksi, että jouduin syömään hattuni.

Facebook-kirja se sitten on ihmeellinen kirja, kun ei ole kirja ollenkaan vaikka nimi kovin niin väittää olevan. Vai montako kirjaa olet lukenut, jossa ei ole yhtää sivua mutta sen sijaan on seinä!?
Noh, kirja tai ei mutta ihmeellinen se kyllä on. Kaikkien kavereiden naamojen lisäksi se näet muistaa mitä teit kaksi tai jopa neljä vuotta sitten ja sitten se kertoo kaikkien kavereiden murkinoinnit, sienisaaliit ja mihin kinkereihin kaveri seuraavaksi ehkä aikoo osallistua ja sitten siellä väitellään joskus vielä enemmän kuin lähiökapakan nurkkapöydässä tai entisaikojen kinkereillä.
Peukalo on facebook-kirjan voimasormi. Se on hyvä sormi ja sormista parhain. Pahaa sormea, eikä muitakaan sormia tosin ole edes  saatavillakaan. Vain hyviä peukaloita. Facebook-kirjassa näet kaikki on kavereita, vähän niin kuin karavaanarit. Olen jopa nähnyt kerran demarin peukuttavan kokoomuslaista.

Sitten Facebook-kirjassa kuuluu myös jakaa muiden jorinoita ja laittaa lyhyt kommentti saatteeksi, jolloin koko viisaus tuntuu vähän kuin itse keksimältä ja sitäkin kuuluu tykätä ja kertoa rohkaisevia kommentteja keltaisten pallonaamojen kera. Pallonaamoja voi laittaa monta, ja sydämmiä, sekä muita symboleja kun siltä tuntuu.
Jos oma postaus tuntuu oikein hyvältä, voi myös painaa peukalonkuvaa. Näin tehdään etenkin, jos pelkää ettei kukaan muu tykkää ja jos ei kukaan tykkää, on se huono juttu ja sellainen postaus pitää poistaa, ettei maine mene.

Jos laitat pelkkiä erilailla irvistäviä keltaisia naamapalloja, olet todella sometusguru mutta niitä ymmärtää vain toiset diginatiivit. Itse en käytä pelkkiä naamapalloja, koska niiden merkitys on täysin hepreaa, siksi isken kaikille hymyssä suin silmään keltaisella silmäniskunaamapallolla, koska on hyvä laittaa aina joku keltainen naamapallo, ettet vaikuta tylsältä.
Kaikki haluaa, että painetaan peukaloa, kun jakaa sienisaaliin tai kuvan poskelleen menneestä kokkausyrityksestä, jota kuitenkin facebook-kirjassa kuuluu kehua ja laitaa keltaisia naamapalloja, joilla rohkaistaan jaksamaan yli huononkin aterian. Kuvia voi myös käsitellä, jolla kytynen piiraskin näyttää vähän niinkuin Gordon Ramseyn pyöräyttämältä.

Koska olin jo ennen heinäkuuta kuullut risuaidoista muuallakin kuin mummulan pellonreunassa, tiesin että niitä kutsutaan atk-kielessä hästäkeiksi. Mutta sain opastusta, että niitä ei käytetä facebook-kirjassa, koska ne on twitteri- ja insta-juttuja. Twitteri siis on niin kuin tekstari 90-luvulla mutta viestin pituus on lyhyempi kuin lyhyimmän tekstarin, siksi twitterissä kuuluu lyhentää kaikki sanat ja siksi vain osa ymmärtää mitä toinen twiittaa.
Instagrammi taas on sellainen, jossa on omakuvia ihmisistä ilmeillä, jollaisia ei muutoin käytetä.

Mutta äläpäs luulekaan, että Facebook-kirjassa ei kuitenkaan käytettäisi hästäkkejä. Käytetään, mutta niitä käyttää vain taitavimmat, koska niihin ujutetaan piiloviestejä, joita tavallinen facebook-kirjarahvas ei ymmärrä. Näin:
”Tänään tuli taas sellainen kasa kanttarelleja, että oksat pois. Nyt eikun kokkaileen. Onx kellään hyvii reseptei? #saunalämpiääillalla #huurteistalöytyy #homealone”.
Tässä yläpuolisessa esimerkissä siis kuvitteellisen postaajan, kuvitteellisen viestin todellinen sanoma on tarkoitettu vain naapurin Kallen, Peten ja Jannen ymmärrettäväksi. Kirjoittaja viestii hästäkkeihin piilotetuilla piiloviesteillä että pojat ovat tervetulleita saunaan, koska talo on tyhjä ja saunajuomatkin löytyy.
Siinä missä Kalle, Pete ja Janne alkavat kirjoittaa kotona iltalomahakemuksia, peukuttaa muut facebook-kirjakaverit kanttarellisaalista ja tarjoavat muilta pummattuja reseptejä ominaan.

Mutta se mua kovasti huolettaa, että voiko se facebook-kirja muistaa mitenkään minua jos ei ole vuoden takaista muisteltavaa, koska olen vasta facebooknuori. Sehän on selvää, että kun on vanha, tai siis facebookvanha niin vuosi on hyvä aika muistella mutta onko facebookissa omat algoritmit facebooknuorelle?
Maanantaina tulee kuukausi siitä kun tein elämäni ensimmäisen postauksen ja kyllä nyt huolettaa, että tietääkö facebook-kirja miten tärkeä ensimmäinen kuukausi on tälle facebooknuorelle ollut vai pysyykö facebook-kirja hiljaa ja muistuttaa hatun syönnistä Janakkalan kartanolla vasta ensi kesänä?

-> Post