Kaikki alat ovat digialoja

Esittäytyessäni kuulen edelleen hämmentävän usein sanottavan, että olet tulevaisuuden alalla. Olen nimittäin digialalla. Kehitämme digitaalisia ratkaisuja asiakkaillemme.


Tilanne nyt kuitenkin on niin, että digiala on hyvinkin nykypäivää siinä missä lähestulkoon kaikki muutkin toimialat ovat. Ja samoin se on tulevaisuuden ala siinä missä lähes kaikki muutkin toimialat ovat, sillä äärimmäisen harva toimiala tulee katoamaan tulevaisuudessa.
Kaikki toki muuttuu kehityksen kehittyessä mutta niinhän se on aina ollut. Ne, jotka taistelevat muutoksen tuulimyllyjä vastaan, hiipuvat pois toimialasta riippumatta.

Se on kuitenkin digialan muutoksesta sanottava että kovin harva ala on muuttunut niin paljon kuin digiala ja etenkin ohjelmistojen kehittäminen.
Siinä missä hämmästyttävän moni perinteinen toiminto on organisaatioissa ulkoistettu, on vallalla ohjelmistokehitystoimintojen ennen näkemätön sisäistys. Mitä erilaisemmat yritykset palkkaavan ohjelmistokehittäjiä. Kehityksen suunta on luontainen, koska niin monen yrityksen liiketoiminta on nykyään täysin riippuvainen oman ohjelmistonsa, äppinsä tai alustansa toiminnasta.
Kotikaupunkini Lahden tilanne on hyvin kuvaava. Meidän suurimmat digialan työllistäjät taitaa olla Kempin, PHHYKYn ja Kempowerin kaltaiset organisaatiot. Vasta näiden perässä tulee perinteisempiä softataloja.

Ohjelmistojen kehitys ei siis ole enää vain niihin erikostuneiden ohjelmistotalojen yksinoikeus.

Vastaavasti kovin moni yritys profiloituu hieman virheellisesti digialan toimijaksi, vaikka todellisuudessa olisikin aivan toisella toimialalla. Yksi erinomainen esimerkki on loppusyksystä 2021 rapakon takaa kodin saanut ruokalähettiyritys Wolt. Moni näkee Woltin digifirmana, koska käyttää sen äppiä murkinan tilaamiseen ja yritys on muutenkin nk. startup skenen firma. Ja toki Wolt onkin digifirma siksi, että sen digitaalinen tilauspalvelu on sen itsensä kehittämä mutta samalla se on ennen kaikkea äärimmäisen tehokkaaksi trimmattu, uuden ajan logistiikkayhtiö, valtavan moneen eri palveluun integroitu tilaustenvälitysalusta ja taitaapa sen kautta kulkea myös rahaliikennettä varsin suuret määrät. Olen totta puhuen käyttänyt itse Woltin palvelua vain kerran mutta käytän sitä esimerkkinä, koska siinä tiivistyy moni modernin, uudella tavalla ajatellun liiketoiminnan teema.

Wolt ja lukemattomat muut eri alojen modernit yritykset ovat kuitenkin ennen kaikkea yrityksiä, joiden liiketoimintaa ei ole voinut olla tässä muodossaan ennen maailman digitalisoitumista. Ne ovat yrityksiä, jotka ovat onnistuneet erinomaisella tavalla hyödyntämään digitalisaation mahdollisuudet ja kehittäneet jotain täysin uutta. Disruptoineet perinteisiä toimialoja, kuten termi kuuluu.

Tämän huikean kehityksen näemme tapahtuvan kaikilla toimialoilla; moni yritys on jo siirtänyt asiointiaan verkkoon, ostaminen tehdään kännykällä, koulutukset tapahtuu e-learning – alustoilla, traktorit kulkevat pellolla itsestään, lämmityslaitteet optimoivat kulutusta keinoälyn voimin ja ties vaikka mitä.

Enkä nyt suinkaan väitä, että ohjelmistoala ja ohjelmistojen kehittämiseen keskittyvät yritykset olisivat millään tavalla laskukäyrällä, en toki. Sekin ala kasvaa kohisten muuta kärvistelee valitettavan monen muun alan tavoin erittäin pahasta osaavan työvoiman pulasta.

Uskon, että digiala kasvaa vuonna 2022 enemmän kuin koskaan aiemmin. Samalla valitettavan moni alan osaajia tarvitseva yritys kamppaile ylitsepääsemättömien ongelmien parissa. Kasvu tyrehtyy ja kauppoja jää joka päivä tekemättä, koska tilauskirjat ovat jo täynnä mutta tekijöitä ei löydy kasvua siivittämään.
Osaajien tarve on niin suuri, että alueemme oppilaitokset eivät pysty tuottamaan sellaista määrää osaajia.

Mä sain vuoden 2022 alusta suuren kunnian aloittaa Hämeen kauppakamarin Digivaliokunnan puheenjohtajana. Se antaa erinomaisen mandaatin haastaa niin oppilaitosten johtoa kuin muitakin alueemme sidosryhmiä, joilla on tavalla tai toisella näppinsä pelissä alueen liiketoimintaedellytysten parantamisessa.

Jakoja peliin: