Tammenmäkeen asennettiin ensimmäinen 14kpl erä aurinkopaneeleita touko-kesäkuun vaihteessa 2022. Takana on nyt kaksi kesäkuukautta tuotantoa, joten on hyvä hetki pysähtyä kertaamaan ensimmäisiä kokemuksia.

Kokonaistuotanto on kesä-heinäkuussa ollut 1,65MWh ja päivätuotanto on vaihdellut kelin mukaan 36kWh ja 12kWh välillä.

Koska kesällä kulutus on vähäistä, on ylijäämäsähköä myyty pörssisähkön hinnalla (miinus pieni fee) Fortumille 1,165MWh ja tienestiä on tullut 226€. Myynti on kuluttajalle verotonta.
Omaa kulutusta siis on paikattu reilulla 500kWh:lla, eli tuottoa tästä on tullut lisäksi siirto+energiamaksujen verran.

Alla oleva graafi näyttää miten tuotanto heittelee päivittäin ja kellonajoittain. Kyllä heittelee paljon.

On selvää, että talvea kohti mentäessä kulutus nousee ja tuotto laskee, joten ylijäämää ei enää lokakuussa ole myydä vaan kaikki menee omaan kulutukseen.

Sekä aurinkopaneelien invertterin äppi, Fortumin äppi ja verkkoyhtiön digitaalinen palvelu antavat eväitä tällaiselle tiukemmallekin kontrollifriikille seurata silmä kovana tilannetta.

Sivukommenttina vielä nostan verkkoyhtiön hinnoittelun. Meillä on Elenia, joka ei peri ylijäämätuotannon siirrosta maksua mutta olen kuullut että sellaisiakin on, jotka perii.

No mutta maksaako se takaisin?

”Kannattaako aurinkopaneelien hankinta?”, ”maksaako investointi itsensä takaisin?” tai ”Laskin pari vuotta sitten, enkä saanut yhtälöä millään kannattavaksi?” Näitä kysymyksiä ja kommentteja, joita kuulee toistuvasti.

Ovat ilman muuta relevantteja pohdintoja, kuten kaikkien investointien osalta. Aurinkopaneelien osalta kysymys on kuitenkin enemmän kuin kinkkinen, eikä se johdu vähiten nyt käsillä olevasta massiivisesta energiakriisistä, jonka naapurin kouho on toimillaan Eurooppaan aiheuttanut. 

Viime vuosina tai vielä voimassa oleviin alhaisiin kiinteisiin hintoihin perustuvat takaisinmaksulaskelmat voit surutta heittää viemäriin. Antavat täysin epärealistisen kuvan.

Moni savu nauttii edelleen nykyiseen hintatasoon nähden ruhtinaallisen edullisista kiinteistä energian hinnoista. 0,04-0,06€/kWh on nykypäivä, kun taas realismia uusissa sopimuksissa on 5-8 kertaiset tasot. Kyllä, elokuussa (3.8.2022) läheskään kaikki yhtiöt eivät tarjoa lainkaan määräaikaista sopimusta, ainoastaan toistaiseksi voimassa olevia, joiden hinta voidaan muuttaa 30pv ilmoituksella. Edullisin 24kk määräaikainen sopimus oli 0,2666€/kWh ja kallein 0,46€/kWh. 

Millä hinnalla siis lasket takaisinmaksun ja miten ylipäätään olet varautunut siihen, kun oma sähkölaskusi kiinteän kauden jälkeen (tai energia yhtiön kaaduttua) onkin vaikkapa tuon 5-8 kertaa korkeampi tai 12 kertaa? 

Investoinneissa on aina syytä laskea hyvä ja sitten ei niin hyvä skenaario. Ei niin hyvässä skenaariossa uusi ydinvoimala ei starttaakaan vielä ennen talvea, nykyisiin tulee häiriötä, pohjolassa on vähä vesinen ja vähä tuulinen talvi, Keski-Eurooppa ostaa markkinoilta kaiken mahdollisen. Eli mitä jos hinnat onkin sun sopparin katkolla olon aikaan 1,5€/kWh? 

En halua pelotella vaan herätellä pohtimaan, sillä nämä skenaariot voivat olla täyttä totta ja siihen auttaa vain varautuminen ts. säästöjä sukan varteen, jotta taloutesi kestää.

Puhun myös täysin rinnoin omasta kokemuksesta, sillä olin Lumo Energian asiakas varsin järkevällä kiinteällä diilillä. Vaan eipä olla enää, kun putiikki juuri ilmoitti menevänsä nurin, jolloin meidän perhe ja tuhansia muita asiakkaita saivat lähteä hakemaan uutta energiakumppania.
Aikoinaan eräs pääomasijoittana pitkään marinoitunut tuttuni mainitsi termin minimum loss strategy. Sitä käytetään silloin, kun on vain huonoja ja vielä huonompia vaihtoehtoja mutta jotain on pakko tehdä. 
Mä tein yhden yön kalkyyleja exceliin ja arvioin erilaisia tulevaisuuksia. Oli vain hiton kalliita vaihtoehtoja, joista oli valittava vähiten hiton kallis.

Entä energiaomavaraisuuden merkitys?

Aurinko ja tuulisähkö ovat siitä haastavia, että aina ei paista eikä tuule. Toistaiseksi energian varastointi kotioloissa rajoittuu lähinnä vesiboileriin ja sähköautoon mutta ei käytännössä mahdollista normaalin kotitalouden toimintaa täysin off-grid, eli kytkettynä irti valtakunnanverkosta.
Tuulisähkö ja erilaiset akkuviritykset ovat lähinnä satunnaisten harrastelijoiden juttuja ja todellisuudessa aurinkopaneelit ovat ainoa kelpo vaihtoehto korvata osa ostetusta energiasta omalla tuotannolla. Markkinoilla on huhuja täyssähköautojen 2-suuntaisista latureista, joiden ideana olisi tarjoilla auton massiivisesta akusta myös pakastimeen ja lattialämmitykseen potkua mutta toistaiseksi ollaan puheen asteella, eikä käsittääkseni yhtään hyväksyttyä laitetta vielä ole markkinoilla.

Entä vastuullisuus?

Vastuullisuus ja ekologisuus on valitettavasti näinä aikoina jäänyt pahasti marginaaliseksi keskusteluksi. Jotenkin se ei ole ensimmäisenä mielessä, kun Ukrainassa posahtelee päivittäin kymmeniätuhansia litroja polttoainetta ja tolkuton määrä kranaatteja ja raketteja taivaan tuuliin siinä sivussa hieman saastuttaen ilmastoa. Mutta maapallo se vaan ei lopeta lämpenemistään ja ryssän hyökkäyssodan takia ilmastotalkoot ovat vieläkin ajankohtaisemmat kuin aiemmin. Se vähä mitä tällainen yksittäinen maan asukas voi esimerkiksi tehdä on lisätä ekologista energian tuotantoa ja aurinkosähkö on sitä mitä suurimmassa määrin. Se on ekoteko, jolle ainoa takaisinmaksulaskelma on se miten koet oman roolisi näissä talkoissa.

Mutta palataanpa siihen takaisin maksuun.

Mikä siis on aurinkopaneeli-investoinnin ROI?

No en tiedä, eikä kyllä tiedä kukaan mukaan mutta itse laitan seuraavan satsin paneeleja katolle heti, kun vaan asentajan saa jostain bookattua.


Jos muuten kiinnostaa Tammenmäki 1 -tuotantolaitoksen asennusprojekti, klikkaa täältä.