Mitä yhteistä on itänaapurin viestinnällä ja laskutaidottomalla myyntimiehellä?

Äkkiä ajatellen ei juurikaan mitään. Eikä ainakaan se, että molemmat myisi ja markkinoisi tuotteita jotka ei toimi.
Huonollakin laskupäällä varustetulla myyjällä näet saattaa olla salkussa timanttinen tuote mutta naapuri harvemmin on onnistunut omatoimisesti kehittämään mitään atraktiivista ja toimivaa. Se ei siis niitä yhdistä.

Sen sijaan se yhdistää, että molemmat laukoo ”faktoina” matemaattisia mahdottomuuksia.

Viittaan tällä siihen kerran jos toisenkin myyntihenkilöpiireissä lausuttuun omakehuun, jossa on myyty jopa satojen prosenttien katteella tuotteita. Parin kaljan jälkeen tyky-päivän dinnerillä kovimmat jermut nostaa gloorian saattelemana muistoja jopa yli 500% katteen kaupoista.

Ja toisena esimerkkinä viittaan esimerkiksi itänaapurin faktaviestintään siitä, kuinka on onnistuttu tuhoamaan vaikkapa tuhat länttä ihailevan pahiksen tankkia vaikka tosiasiassa kyseinen taho on omistanut sellaisia vain vaikkapa 100kpl. Siinä on merkittävä 900 tankin gäppi, prosentteina ollaan kokoliki 900% puppua -tasolla.

Vai tarkoitetaanko tuhannen tankin tuohoamisella sittenkin sitä, että on ammuttu jokaista sataa (tässä esimerkkikalkyylissä siis oletetaan, että kaikki 100 oletettua tankkia olisi tuhottu) tankkia kohti 10 kertaa, joista 9 hutia ja yksi hitti. No eihän tässä sitä tarkoiteta mutta yritän nyt vaan tasoittaa maaperää itäisen naapurimme viestintästrategikkojen jollekin vähänkään älylliselle mahdollisuudelle selittää tämä ala-koulutasoinen laskuvirhe.

Palataan vielä tuohon katteeseen, joka on niin tiukkaan juurtunut monelle mieliin.

Faktahan on siis se, että sellaista kuin yli 100% kate ei olekaan. Kate on aina alle 100%, koska lähtökohtaisesti katelaskennassa verrataan osto- ja myyntihintaa. Tasan 100% kate kun olisi mittaamattoman paljon hynää. Ja 0 € ostohinta on lähtökohtaisesti varastettu, eikä prosenttilasku nollasta oikein anna mitään.

Jos siis myyt varastetun tuotteen, joka maksoi sulle linnareissua lukuunottomatta 0€, 1.000€:llä et totisesti ole saanut 1000% katetta vaan 1000 kertaisen tuoton ostohintaan nähden.

Jos nyt oletetaan, että ei myydä sellaista tuotetta minkä ostokulu annetaan ensin marginaalin kera asiakkaalle ja vasta sitten aletaan hinnoitella niin suosittelen pitäytymään alle 100% katteessa.

Harjoitellaan
Ostohinta on 100 € ja haluat katetuottoa sille 20%.

Sitähän ei sitten lasketa kertomalla 100*1,2=120 vaan jakamalla 100/0,8=125, koska kateprosentti halutaan olevan 20% myyntihinnasta laskettua.
Prosenttilaskut kun on siitä hauskoja, että niitä pitää ajatella eri tavalla riippuen lisätäänkö johonkin vai vähennetäänkö jostain: huoneessa on yksi ihminen ja sinne menee toinen. Huoneen väliluku kaksinkertaistuu, eli kasvaa 100%:lla. Kun toinen heppu hilpaiseen sieltä pois, putoaa väkiluku 50%. Eikös vaan? 

Noh, sitten niihin satojen prosenttien katteisiin. Katsotaan esimerkinomaisesti minkälaista myyntihintaa saadaan tuolle 100€ ostohintaiselle tuotteelle, jos hivutellaan 100%:ia. Käytän vertauskuvaennollisesti lukuna tuota edempänä olevan tankkivertauksen lukuja vailla mitään järkevää syytä.

Paljonko siis on kateprosentti 1.000€ myyntihinnasta, no ei ainakaan 1000% vaan tasan 90%. On siis eri asia puhua moninko kertaisen hinnan tuotteesta sai mutta prosenttien kannalta on syytä olla tarkkana.

Kuten huomataan, edes miljardin euron myyntihinta ei tuo 100€:n ostohintaiselle tuotteelle 100% katetuottoa. Ihmeellistä tämä prosenttioppi.

Katetuotto

Mitä tällä sitten oli yhteyttä itäisen naapurin viestinnän faktojen kanssa. Eipä muuta kuin se, että täyttä potaskaa syöltävät nekin suustaan.

Jakoja peliin: