Kyllä täytyy olla vähintääkin puolikahjo, että alkaa Suomen historian kovimpana hellekesänä rakentaa pitsauunia! Konsultteina hääri vähintään miljoona parmaa ja muuta pörriäistä mutta valmis siitä lopulta tuli.

Tässä artikkelissa on sekä video koko projektista, että hieman kirjallista selvitystä siitä mitä väsäilin. Toivottavasti tämä inspiroi monia muitakin puolikahjoja toteuttamaan jotain uniikkia, jotain omaa. Oli meinaan parasta mahdollista vastapainoa toimistoduuniarkeen.

Tässä ensin linkki videoon ja alempana sitten still-kuvin koko urakka.

P.S Tuo PIZZE on monikko sanasta PIZZA.

Perustus ja laatan valu

Uunin paikaksi valikoitui Tammenmäen kesäkeittiön, pihasaunan ja liiterin välinen tila, jossa oli valmiiksi tuhti ja tasainen sorapatja ja sen alla salaoja hoitamassa routa-asiat.

Päästiin siis suoraan valumuotin tekoon, koska paikka oli kuin tehty pitsauunille.

Erinomaisen kätevä simulaatioväline oli projektin alussa tekemäni uunin pohjamalli, joka syntyi kätevästi vanhan viinilaatikon aaltopahvista. Sitä käytin useassa vaiheessa apuna. Mitään varsinaista suunnitelmaa kun ei ollut vaan se syntyi projektin edetessä.

Navetan parvelta löytyi sopivasti muutama palanen raudoitusverkkoa ja keppiraudan pätkiä, joiden avulla hoitui rauroitus.

Nurkkiin valoin pilarikiinnikkeet, koska syksymmällä on tarkoitus rakentaa uunille vielä rustiikkinen katos.

Betonia kului 1200kg, eli tonnin suursäkki + pikkusäkkejä jatkeeksi.

Muurauslaastia meni rapiat 20 säkkiä.

Tiiliä meni alakertaan noin 200 kpl ja uuniin about 120 kpl.

Tiilet todellisia lähitiiliä

Meidän Tammenmäki sijaitsee lähellä Janakkalan Leppäkoskea, joka on ollut aikoinaan todellinen tiilikeskittymä peräti kolmen tiilitehtaan voimin.

Yksikään tehtaista ei enää ole toiminnassa mutta saimme kuitenkin ostettua kasan Rauhaniemen Sipilän tiilitehtaalla tehtyjä tiiliä, joista rakensin uunin alaosan.

Mukavaa lisä-twistiä projektiin tuo myös vanha elokuva-fakta, nimittäin Renny Harlinin ensimmäisiä ja ei niin hohdokkaita leffoja, Jäätävä polte kuvattiin osittain juurikin näiden rakennusten hoodeilla ja leffassa räjäytetään lähellä ollut tiilinen savupiippu.

Pientä lisäjumppaa aiheutti se, että tiiliä oli ainakin viittä eri kokoa mutta lopulta se oli vain omiaan lisäämään koko projektin rustiikkista fiilistä. Muista aina kertoa tekeväsi rustiikkista projektia, saat paljon anteeksi 🙂

Kun projektin alussa lausuu ääneen tekevänsä rustiikkisen, on kaikki vinot kulmat ja muut kämyt sallittuja.

Alakerran muuraus

Ideana oli alusta pitäen tehdä pitsauuni siten, että kummallekin puolelle jäähieman työtasoa vaikka varsinaiset leivontahommat tehdäänkin kesäkeittiön puolella, aivan uunin vieressä.

Ajattelin, että uuniin saadaan hieman tyylikkyyttä ja persoonallisuutta tekemällä holvikaaren myös puulokeron päälle.

Holvikaari on lopulta varsin yksinkertainen tehdä, kun vaan väkästelee ensin pistosahalla tukevan muotin, jonka päälle holvitiilet ladotaan puukiiloilla tasaiseen kaareen. Sitten vaan laastia rakoihin, kiilat seuraavana päivänä pois ja loputkin aukot laastia täyteen.

Ehdottoman tärkeä vinkki on muistaa laittaa holvin tukirakenteen alle jotain korokepaloja, jotka poistamalla tuen saa pudotettu hieman alaspäin ja helposti irti.

Tason muotti ja valaminen

Lähinnä ulkonäkösyistä päädyin tekemään tason muotin niin, että se ylittyy vajaa 10cm alakerran tiiliseinien yli. Samalla vanhat tiilet säilyvät hyvin sadevedeltä suojassa.

Pienillä kulmalistakikkailuilla reunat saa mukavasti kevennettyä, jotta lopputulos ei ole tarpeettoman massiivisen näköinen.

Uunia muuraamaan

Aivan projektin alussa tekemäni uunin mallipahvi oli taas tarpeen, kun hahmottelin miten se juuri valetun laatan päälle lähtee nousemaan niin, että sekä dome että uunin suuholvi+piippu mahtuvat tason päälle.

Varsinaisia domen tiiliksi en valinnut tulitiiliä, ainoastaan pohjalle. Aika näyttää oliko se virhe mutta nähdäkseni umpinaiset hormitiilet kyllä tulee toimimaan domessa ihan ok.

Uunin pohjan tulitiiliä en kiinnittänyt vaan leikkasin muotin avulla muotoon ja jätin kellumaan. Sitten vaan domea nostamaan kohti korkeuksia.

Projektin alussa tein vanhasta kalustepyörästä ja kepin pätkästä työkalun, jonka avulla domea oli kätevä nostaa useita varveja ilman tarvetta kasata heti tukirakenteita.
Näistä domen tukirakenteistahan löytyy youtubesta lukemattomasti erilaisia ideoita mutta tämä malli toimi minulle varsin hyvin, etenkin kun jaksotin muurauksen parille päivälle, jolloin pääsin jatkamaan hyvin kovettuneesta varvista.
Vasta aivan hattuvaiheessa piti viritellä vanhoista viinilaatikoista ja laastipusseista myttyjä, jotka tarjosivat tarvittavan tuen aina kuningastiileen asti.

Piippu

Piippu aiheutti hieman harmaita hiuksia, koska oikeaoppisesti ladottuna siitä olisi tullut liian massiivinen domeen nähden. Päädyin siksi latomaan tiilet lappeelleen. Koska kunnollista tiililadontaa ylityksineen ei pystynyt tekemään, laitoin jokaiseen laastikerrokseen paksusta rautalangasta sidontavahvikkeet.

Koepoltto

Pakkohan se oli päästä heti kokeilemaan miten savu tupruaa ja miltä ekat pitsat maistuu.

Hhm. Ihan putkeen ei eka kierros mennyt, lämmitysaika oli turhan lyhyt ja pitsat oli hyvin ei-pyöreitä mutta maku sitäkin mainiompi.

Etenkin Marikan gluteiinittomat versiot onnistui erinomaisen toisin kuin allekirjoittaneen epäpyöreä Margarita ja anjovispitsa. Mutta nyt jo uudet taikina nousemassa, tällä kertaa kylmäkohotuksen Saku Tuomisen PIzze-kirjan oppien mukaisesti.

Tasojen takaseinät ja laatoitus

Sivutasojen takareunaan nostettiin pienet seinät tuomaan ryhtiä ja tarjoamaan paikan myös tiilistä arvokkaimmalle, eli sille missä on vielä alkuperäisen tiilifirman leima. Sipilän Rauhaniemen tiilitehdas Leppäkoskella oli aikanaan merkittävä tiilenlyöjä, joten pitäähän sitä kunnioittaa, kun tuossa ihan vieressa on.

Katos

Elokuun sateiden jälkeen innostuin taas virittäytymään projektimoodiin ja jatkoin katoksen kasaamista.
Ajatus oli alusta lähtien ollut, että katos olisi massiivinen parruhässäkkä, jossa on paljon diagonaaleja, joihin olen jostain syystä kovin innostunut.

Kattotiilet on uusia mutta lojuneet pari kymmentä vuotta Turenkilaisen omakotitalon nurkalla. Löytö paikallisesta Face-ryhmästä.

• 

• 

• 

• 

• 

• 

• 

Huikea projekti kesken järjettömien helteiden mutta kyllä se kannatti. Toivottavasti sait tästä jutusta inspistä johonkin omaan projektiisi. Tuolta bion puolelta löydät mun yhteystiedot. Laita emailia, jos voin jotenkin jeesailla.