Miksi onnistunut järjestelmähanke alkaa nykytilasta eikä tarjouspyynnöstä?
Pk-yrityksissä uusi järjestelmä hankitaan usein liian nopeasti: valitaan toimittaja, katsotaan demot ja allekirjoitetaan sopimus. Vasta käyttöönoton aikana huomataan, että järjestelmä ei tuekaan arjen työskentelyä, integraatiot ovat työläitä ja henkilöstö ei sitoudu muutokseen.
Todellisuudessa onnistunut järjestelmähanke ei ala ohjelmistovalinnasta – vaan yrityksen omasta nykytilasta.
Nykytilakartoitus on hankkeen selkäranka
Ilman kunnollista kartoitusta yritys ei välttämättä edes tiedä, mitä se oikeasti tarvitsee. Kartoituksessa käydään läpi:
- Mitä järjestelmiä ja työkaluja tällä hetkellä käytetään?
- Missä tieto kulkee automaattisesti – ja missä manuaalisesti?
- Mitkä prosessit oikeasti kaipaavat kehittämistä?
- Mikä toimii hyvin ja mitä ei pidä rikkoa?
Kilpailutusprosessi

Tämä vaihe on ratkaiseva. Se paljastaa usein yllättäviä asioita – kuten turhia järjestelmiä, prosesseja jotka toimivat hyvin, tai osa-alueita, joissa ongelman ydin ei ole teknologia, vaan toimintatapa.
Ilman näitä havaintoja järjestelmä valitaan arvailun perusteella, mikä on yksi yleisimmistä syistä epäonnistumisiin.
Todellisiin tarpeisiin pohjautuva hankinta
Kun tarpeet perustuvat konkreettisiin havaintoihin eikä oletuksiin, yritys osaa:
- määritellä vaatimukset tarkasti
- pyytää toimittajilta oikeita asioita
- vertailla järjestelmiä keskenään tasapuolisesti
- arvioida realistisen hankkeen laajuuden ja kustannukset
Tämä on kriittistä erityisesti pk-yrityksille, joilla on rajalliset resurssit – huteihin ei ole varaa.
Miksi pelkkä tekninen osaaminen ei riitä?
Moni järjestelmähanke epäonnistuu siksi, että sitä vedetään ”IT-projektina”. Todellisuudessa kyseessä on liiketoiminnan muutoshanke, jota ei voi toteuttaa pelkän teknisen ymmärryksen varassa.
Tarvitaan:
- liiketoiminnan ja prosessien syvä ymmärrys
- kyky eritellä eri yksiköiden tarpeet
- henkilöstön osallistaminen
- muutosjohtamisen osaaminen
- riippumaton näkemys siitä, mikä ratkaisu oikeasti palvelee yritystä
Kun nämä yhdistetään tekniseen asiantuntemukseen, projekti saa aivan eri luonteen. Se ei enää ole IT-harjoitus, vaan koko organisaatiota kehittävä muutosmatka.
Henkilöstön osallistaminen – tärkein yksittäinen menestystekijä
Kun käyttäjät ovat mukana jo tarvekartoituksessa:
- muutosvastarinta pienenee
- järjestelmän käyttöönottaminen nopeutuu
- lopputuloksena syntyy ratkaisu, jota henkilöstö todella käyttää
Ilman tätä riski epäonnistumiselle kasvaa – ja se maksaa aina moninkertaisesti verrattuna huolellisesti tehtyyn suunnitteluun.
Yhteenveto
Jotta järjestelmähanke onnistuu, tarvitaan selkeä kaari:
- Nykytilan syvä ymmärrys
- Todellisten tarpeiden määrittely
- Liiketoimintalähtöinen, ei IT-lähtöinen ajattelu
- Henkilöstön osallistaminen
- Riippumaton vertailu ja harkittu valinta
Näiden avulla pk-yritys välttää sudenkuopat ja varmistaa, että järjestelmä ei ole pelkkä ohjelmisto – vaan kasvun ja tehokkuuden mahdollistaja.


