Puolustusteollisuuden kansallinen tilannekuva: Näin rakennettiin yhteistä suuntaa osallistavasti
Kevään aikana Mesimäki Company Oy on ollut mukana toteuttamassa Jyväskylän kaupungin ja Innokaupunkien toimeksiannosta laajaa kansallista selvitystyötä puolustuksen, kaksikäyttöteknologioiden ja kokonaisturvallisuuden ekosysteemeistä.
Työn tavoitteena oli tuottaa ajantasainen kansallinen tilannekuva siitä, mitä Suomessa tällä hetkellä tapahtuu puolustuksen ja kokonaisturvallisuuden kentässä: missä alueilla on vahvuuksia, millaisia yrityksiä ja verkostoja kentässä toimii, millaisia kehittämishankkeita on käynnissä ja millaisia pullonkauloja yritykset kohtaavat pyrkiessään puolustus- ja kaksikäyttömarkkinoille.
Samalla selvitystyö loi pohjaa seuraavalle vaiheelle: miten Suomessa voitaisiin rakentaa nykyistä selkeämpi, vaikuttavampi ja kansallisesti koordinoidumpi toimintamalli, joka auttaa yrityksiä löytämään tiensä kasvaville markkinoille ja kytkee alueelliset vahvuudet osaksi yhteistä kansallista suuntaa.
Puolustus ja kaksikäyttöteknologiat ovat myös kasvun kysymys
Puolustuksen, kaksikäyttöteknologioiden ja kokonaisturvallisuuden merkitys on kasvanut nopeasti. Taustalla vaikuttavat muuttunut turvallisuustilanne, Suomen Nato-jäsenyys, Euroopan puolustusinvestointien kasvu sekä tarve vahvistaa yhteiskunnan kriisinkestävyyttä.
Samalla kyse ei ole vain puolustuksesta kapeassa merkityksessä. Kaksikäyttöteknologiat voivat palvella samanaikaisesti puolustusta, teollisuutta, terveydenhuoltoa, energiaverkkoja, viranomaisia ja kriittistä infrastruktuuria. Siksi puolustus- ja turvallisuuskenttää on perusteltua tarkastella myös elinkeino-, innovaatio- ja kasvunäkökulmasta.
Selvitystyön keskeinen havainto on, että Suomessa on runsaasti osaamista, teknologiaa, yrityksiä, tutkimusta, kehittämisverkostoja ja alueellisia vahvuuksia. Ongelma ei ole tekemisen puute. Haaste on siinä, että kokonaisuus näyttäytyy edelleen hajanaisena: yritysten polut markkinoille ovat epäselviä, rahoituksen ja riskinjaon väleihin jää pullonkauloja, toimijoiden roolit eivät aina avaudu ja alueellista kehittämistä tehdään osin rinnakkain ilman riittävää yhteistä jäsennystä.
Laaja selvitystyö, joka rakensi kuvaa monesta suunnasta
Selvitystyön vahvuus oli mielestämme sen laajuus ja monimenetelmällisyys. Näin nopeasti kehittyvää ja monimutkaista kenttää ei voi ymmärtää vain yhden aineiston tai yhden toimijaryhmän näkökulmasta. Siksi työssä yhdistettiin useita eri näkökulmia ja aineistoja.
Kokonaisuus perustui muun muassa yli 30 asiantuntijahaastatteluun, 84 yrityksen vastaukseen kauppakamariverkoston kautta toteutetussa yrityskyselyssä, 17 Innokaupunki-ennakkokyselyn vastaukseen, neljään työpajaan, puolustusteemaisista tapahtumista kertyneisiin havaintoihin sekä laajaan julkiseen ja toimijakohtaiseen tausta-aineistoon.
Haastatteluissa kuultiin yrityksiä, aluekehittäjiä, kansallisia toimijoita, rahoittajia, tutkimus- ja koulutusorganisaatioita, verkostoja ja puolustus- ja turvallisuuskentän asiantuntijoita. Kauppakamarikysely toi mukaan yritysten äänen eri puolilta Suomea. Innokaupunkien kysely ja työpajat puolestaan auttoivat hahmottamaan alueiden vahvuuksia, kehittämisen painopisteitä ja yhteistyön mahdollisuuksia.
Tämä oli selvitystyön kannalta olennaista. Kun yritysten, alueiden, rahoittajien, kehittäjien ja kansallisten toimijoiden havainnot asetettiin rinnakkain, alkoi syntyä kokonaiskuva siitä, missä Suomi on vahva ja missä kohtaa nykyinen järjestelmä ei vielä toimi riittävän käytännöllisesti.
Osallistava toteutustapa teki näkyväksi yhteisen ymmärryksen
Mesimäki Companyn roolissa korostui erityisesti osallistava selvitystyön toteutus. Meille osallistaminen ei tarkoita vain työpajojen järjestämistä tai kysymysten esittämistä. Se tarkoittaa prosessia, jossa eri toimijoiden näkemykset kootaan, jäsennetään, tulkitaan ja palautetaan yhteiseen keskusteluun niin, että niistä alkaa muodostua yhteistä ymmärrystä.
Tässä työssä osallistavat menetelmät olivat keskeisiä kolmesta syystä.
Ensinnäkin kenttä on laaja ja nopeasti muuttuva. Puolustukseen, kaksikäyttöteknologioihin ja kokonaisturvallisuuteen liittyvä kehittäminen ei tapahdu yhden organisaation sisällä, vaan se rakentuu yritysten, kaupunkien, korkeakoulujen, tutkimuslaitosten, rahoittajien, viranomaisten, puolustushallinnon ja kansainvälisten verkostojen yhteisvaikutuksesta. Siksi tilannekuvaa ei voinut rakentaa vain dokumentteja lukemalla, vaan tarvittiin eri toimijoiden käytännön kokemusta.
Toiseksi yritysten näkökulma oli tärkeää nostaa aidosti esiin. Yrityskyselyn ja haastattelujen perusteella markkinaan liittyy paljon kiinnostusta, mutta myös epäselvyyttä. Yritykset tarvitsevat käytännöllisiä reittejä oikeiden ihmisten, verkostojen, kumppanuuksien ja markkinamahdollisuuksien äärelle. Tämä havainto vahvistui eri aineistoissa yhä uudelleen.
Kolmanneksi työpajat auttoivat rakentamaan yhteistä kieltä. Alan termistö ei ole kaikille yrityksille tai kehittäjille yksiselitteistä. Mitä tarkoittaa kaksikäyttöteknologia? Miten puolustusteollisuus, kokonaisturvallisuus, alihankinta, kriittinen infrastruktuuri ja vientivalvonta suhteutuvat toisiinsa? Ilman yhteistä kieltä yritysten on vaikea tunnistaa omaa rooliaan, ja alueiden on vaikea kytkeä omaa osaamistaan osaksi kansallista kokonaisuutta.
Yritysten ääni nousi vahvasti esiin
Yksi selvitystyön keskeisistä havainnoista oli, että suomalaisessa yrityskentässä on laajaa kiinnostusta puolustus- ja kaksikäyttömarkkinoihin. Mukana on yrityksiä, jotka jo toimivat puolustussektorilla, yrityksiä, jotka toimivat alihankkijoina, yrityksiä, jotka valmistavat kaksikäyttötuotteita, sekä yrityksiä, jotka vasta kartoittavat mahdollisuuksiaan.
Suurimmat esteet eivät kuitenkaan liity ensisijaisesti teknologiaan tai osaamiseen. Useammin kyse on oikeiden kontaktien puutteesta, kumppanien löytämisen vaikeudesta, markkinan toimintalogiikan epäselvyydestä, yrityksen pienuudesta suhteessa markkinaan sekä rahoituksen ja riskinjaon ongelmista ennen ensimmäisiä toimituksia.
Tämä on tärkeä havainto myös kansallisen kehittämisen näkökulmasta. Jos haluamme, että suomalaiset yritykset pääsevät paremmin mukaan puolustuksen, kaksikäyttöteknologioiden ja kokonaisturvallisuuden kasvaville markkinoille, pelkkä yleinen tieto ei riitä. Tarvitaan selkeämpiä yrityspolkuja, käytännönläheisiä tukirakenteita, verkostojen avaamista ja parempaa kykyä tunnistaa, millainen reitti sopii millekin yritykselle.
Kaikille yrityksille ei ole yhtä samaa polkua. Startup, teollinen pk-yritys, alihankkija, vakiintunut teknologiayritys ja kansainväliseen arvoketjuun tähtäävä kasvuyritys tarvitsevat erilaisia reittejä ja eri vaiheisiin sopivaa tukea.
Alueilla on vahvuuksia ja seuraava tehtävä on koota ne vaikuttavammaksi kokonaisuudeksi
Selvitystyössä nousi vahvasti esiin myös alueellinen näkökulma. Suomessa tehdään puolustukseen, kaksikäyttöteknologioihin ja kokonaisturvallisuuteen liittyvää kehittämistä laajasti eri puolilla maata. Eri alueilla on vahvuuksia esimerkiksi kyberturvallisuudessa, 6G- ja radioteknologioissa, sensoriteknologioissa, merellisessä turvallisuudessa, energiahuollossa, huoltovarmuudessa, arktisessa osaamisessa, fotoniikassa, autonomisissa järjestelmissä, drooneissa ja kokonaisturvallisuudessa.
Hyvä uutinen on, että nämä vahvuudet ovat monin paikoin toisiaan täydentäviä. Kyse ei siis ole siitä, että kaikkien alueiden pitäisi tehdä samaa. Päinvastoin kansallinen vahvuus voi syntyä juuri siitä, että eri alueiden osaaminen tunnistetaan, sanoitetaan ja kytketään osaksi yhteistä kokonaisuutta.
Samalla selvitystyö osoitti, että ilman yhteistä jäsennystä alueellinen rinnakkaisuus voi muuttua hajanaisuudeksi. Jos jokainen alue kehittää omaa kokonaisuuttaan irrallaan muista, Suomi ei näyttäydy kansainvälisesti yhtenä vahvana kokonaisuutena. Siksi seuraavassa vaiheessa tarvitaan sekä alueiden omaleimaisuuden vahvistamista että yhteistä kansallista kehystä.
Selvitystyön arvo on siinä, että se avaa seuraavan vaiheen
Tämän selvitystyön merkitys ei ole vain siinä, että se kokosi nykytilan yhteen. Sen arvo on erityisesti siinä, että se teki näkyväksi seuraavan vaiheen tärkeimmät kysymykset.
Miten yritysten markkinoille pääsyn polut tehdään selkeämmiksi?
Miten rahoituksen, testauksen, pilotoinnin ja kaupallistamisen väliin syntyviä pullonkauloja voidaan vähentää?
Miten alueiden vahvuudet kootaan uskottavaksi kansalliseksi kokonaisuudeksi?
Miten varmistetaan, että suomalaiset yritykset löytävät tiensä kansainvälisiin arvoketjuihin?
Miten rakennetaan malli, jossa puolustus, kokonaisturvallisuus, teknologia ja kasvu tukevat toisiaan?
Meille Mesimäki Companyssa tämä selvitystyö oli poikkeuksellisen merkityksellinen kokonaisuus, jossa pääsimme käyttämään hyvin moninaisesti omaa osaamistamme yhdistettynä koko projektitiimimme osaamiseen. Projektin vetovastuussa oli Jyväskylän kaupungin ohjelmapäällikkö Sanna Laakso. Lisäksi työhön on tiiviisti osallistunut Business Tampereen erikoisasiantuntija kenraalimajuri EVP Juha-Pekka Keränen ja Hämeen Kauppakamarin ex-toimitusjohtaja Jussi Eerikäinen.
Projektipäällikkö Sanna Laakso kommentoi projektia näin:
””Olimme erityisen tyytyväisiä siihen, kuinka laajasti yritykset ja muut ekosysteemitoimijat saatiin mukaan rakentamaan yhteistä tilannekuvaa. Puolustuksen, kaksikäyttöteknologioiden ja kokonaisturvallisuuden kenttä on niin laaja, ettei sitä voi ymmärtää yhden organisaation näkökulmasta.
Osallistava toteutustapa auttoi tunnistamaan yhteisiä haasteita, rakentamaan yhteistä ymmärrystä ja varmistamaan, että selvitystyön johtopäätökset perustuivat aidosti kentän kokemuksiin. Erityisen tärkeää meille oli, että yritysten ääni kuului työssä vahvasti, sillä viime kädessä kehittämisen tavoitteena on helpottaa yritysten kasvua, kansainvälistymistä ja markkinoille pääsyä.”
Meidän yrityksen näkökulmasta selvitystyö yhdisti upeasti strategisen tilannekuvan rakentamisen, yritysten ja alueiden kuulemisen, osallistavan työskentelyn, monimutkaisen kentän jäsentämisen ja konkreettisten jatkotoimenpiteiden pohjustamisen.
Samalla työ vahvisti meille yhden tärkeän muotoilun perusasian: kun ilmiö on riittävän monimutkainen, hyvä selvitystyö ei synny vain aineistoa kokoamalla. Se syntyy kuuntelemalla, yhdistämällä näkökulmia, rakentamalla yhteistä kieltä ja tekemällä näkyväksi se, mikä muuten jäisi hajanaiseksi.
Juuri tällaisissa kokonaisuuksissa osallistava ja strateginen työskentelytapa tuottaa eniten arvoa. Lämmin kiitos kuuluu kaikille niille tahoille, ketkä osallistuivat ja antoivat omaa aikaansa projektille!
